LinnaCruising - Historia - page 1

1
LinnaCruisingia9
”Oli synkkä syyspäivä Hämeessä…” Näin aloitti Uusitalon Ari ensimmäisen tap-
ahtuman jälkeisen tarinansa. Enpä tiennyt mitä suustani päästin vuonna 2002,
sen synkän syyspäivän yönä, kun pulpautin ilmoille idean cruisingista Arin tak-
sin takapenkiltä. Nelisen vuotta olin päässäni pyöritellyt ajatusta jonkinlaisesta
harrastetapahtumasta Hämeenlinnaan, koska oma harrastamiseni sisältää miltei
pelkästään ajelua ja muiden tapahtumissa vierailua. Onneksi on tallin pojat,
jotka pitää meikäpojan kaluston kasassa.
Rompetori? Kiihdytyskisa? Bändifestari? Autonäyttely? KokoontumisajoAjatuk-
sia tapahtuman luonteesta pyöri päässä. Suunnattaisiinko tapahtuma autoille,
pyörille vai molemmille yhteisesti? Homma alkoi seljetä, kun Gratschevin Juk-
ka ja yllämainittu pirssikuski lähtivät kanssani asiaa ajamaan. Saimme myös hä-
meenlinnalaiset harrastetallit mukaan ideointiin ja järjestämiseen.
Kahdeksan kerhoa ja huimat 80 euroa oli starttipaketti, jolla aloitettiin. En-
simmäinen työnimi tapahtumalle oli Elocruising, joka hetken pyörittelyn jälkeen
muuttui sitten LinnaCruisingiksi. Banderolli tilaukseen ja Verkatehtaan parkki-
paikka kaupungilta käyttöön. Muistan ikuisesti sen aamun, kun kävin vielä Ra-
vintola Vanhassa Papparissa sopimassa iltabileiden yksityiskohdista ja ajoin ta-
pahtuma-alueen ohi. Farmarijenkki oli parkkeerattu poikittain parkkipaikan
sisääntuloon, ja molemmista oven ikkunoista näkyi bootsien pohjat. Pojat olivat
olleet yön vartiossa, ettei parkkipaikka täyty vääristä ajoneuvoista. Osuutta val-
vomisella ja alkomaholilla lienee tuskin näkyyn mitenkään ollut.
Toinen mieleenpainunut vaihe oli eka aloitus. Kello lyö 13 eikä ketään mis-
sään, ei motoristin motoristia eikä harrasteajoneuvoista tietoakaan. Infopis-
teeksi tuotu munamallin asuntovaunu tönötti portin pielessä, ja tunnelma oli
odottava. Ehti siinä mielessä käymään, että “jaahas, tämä oli sitten tässä, mut-
ta tulipahan kokeiltua”.
Eipä mitään, odottelu kannatti, ja noin 120 autokuntaa saapui paikalle. Tästä
tyytyväisenä aloimme sitten suunnitella seuraavaa vuotta. Silloin astui kuvaan
Tanssi- ja huvikeskus Satulinnan omistaja Pesosen Aaro, jonka kanssa tapahtu-
maa on siitä lähtien yhteistyössä rakennettu. Myös näihin aikoihin Kanta-Hä-
meen Moottorikerho KOHMO Ry sai alkunsa. Satulinnan alue ja Aaron myötämie-
lisyys mahdollistivat jo nyt kuuluisaksi tulleen kuminpolttosuoran ja -kilpailun.
Näin sai LinnaCruising oman erikoisuutensa tapahtumaan.
Kaikilla ideoilla on aina isänsä. Tällä kertaa se olin minä, mutta pelkällä ide-
alla ei vielä tapahtumaa aikaiseksi saa. Siispä haluan kiittää kaikkia niitä, jotka
ovat järjestämisessä olleet mukana. Se porukka on vuosien varrella kasvanut ja
kasvanut tapahtuman myötä, ja sitoutuminen on ollut todella kiitettävää. Vielä
tämäkään ei silti koko kokonaisuutta tee, vaan myös te arvon tapahtumassa kä-
vijät, te teette järjestämästämme tapahtumasta sen oikean näköisen.
Tässä kymppivuoden taitteessa voi olla vain tyytyväinen, ja tahto tapahtuman
jatkamiseksi kasvaa koko ajan. Toivottavasti LinnaCruising voi ja elää jatkossa-
kin – samoin kuin se on tähän asti elänyt.
Popedan sanoin: “Kruisaillaan me muuten vaan ja tsiguleita shoppaillaan,
kruisaillaan me muuten vaan ja gimuleita bongaillaan...”
Kuminkäryisin terveisin
Harri “Hii” Savolainen
Kymmenen
��������
Hii lehtihaastattelussa, vuonna 2003.
1 2,3,4,5,6,7,8,9,10,11,...71
Powered by FlippingBook